Historia

Justo Vulputate Vehicula

1960-luku: Mistä kaikki alkoi…

Kouvot perustettiin joulukuun 3. päivänä 1964. Kouvojen edeltäjänä kouvolalaisessa koripallossa voidaan pitää muutama vuosi aikaisemmin mestaruussarjassakin kauden verran pelannutta Kouvolan NMKY:tä.
Namikasta pelaajat siirtyivät yhdeksi kaudeksi jalkapalloseura Susiin. Jalkapallon uhatessa jättää lajina pienempi koripallo jalkoihinsa, koripalloilijat perustivat kokonaan uuden, oman seuransa. Tästä alkoi Kouvojen tarina.
Ensimmäiset vuotensa Kouvot pelasi maakuntasarjaa. Divisioonia ei tuohon aikaan vielä ollut, ja maakuntasarja oli kolmanneksi ylin sarjataso. Vuosikymmenen vaihteessa Kouvot pelasi suomisarjassa ja kolkutteli silloisten tähtipelaajiensa, Jorma Raunion, Matti Arangon ja Juha Vettasen, johdolla jopa SM-sarjan portteja.
Jouni Kaikko toimi Kouvojen puheenjohtajana vuodesta 1965 aina vuoteen 1974 asti.

1970-luku: Selviytymistaistelua

1970-luku oli Kouvoille erityisen vaikea. Edellä mainittujen runkopelaajien lähdettyä Kouvolasta muualle opiskelemaan edustusjoukkue putosi takaisin maakuntasarjaan.
Yhdeksän vuotta (1974 – 1983) seuran puheenjohtajana toiminut Keijo Timberg piti vaikeina vuosina uutteralla työllään seuraa pystyssä. Timberg itse muistelee tiukkoja aikoja näin: “Nuorisotyö oli jossain vaiheessa lopahtanut. Onneksi se saatiin vuosikymmenen puolivälin tienoolla nousemaan uudelleen. Helppoa se ei ollut. Aina, kun saimme junioriryhmän nousemaan, pelaajat häipyivät Helsinkiin tai kuka minnekin.”
Keväällä 1979 edustusjoukkue nousi uusien vahvistuksien, Kari Lahden , Pentti Koposen ja Jouko Haakanan, avulla takaisin suomisarjaan.

1980-luku: Rakentamisen vuosikymmen

1980-luvun alussa miesten edustusjoukkue pelasi suomisarjassa ja hieman myöhemmin uudessa I-divisioonassa. Vuonna 1980 Kouvot hankki historiansa ensimmäinen amerikkalaisvahvistuksen, kun Eugene “Slim” Harris tuli vahvistamaan edustusjoukkuetta. Harrisin koululaisille pitämät koripallokoulut saavuttivat ennennäkemättömän suuren suosion.
Vuonna 1981 Kouvoihin päätettiin palkata jenkkivahvistuksen sijaan ammattitaitoinen päävalmentaja -toiminnanjohtaja. Tehtävään saatiin tunnettu koripallomies Martti Kitunen, joka samalla toimi ammatillisen kurssikeskuksen liikunnanohjaajana. Edustusjoukkueen valmennuksen ohella Martti käynnisti juniorityön, jonka jäljet näkyvät vahvasti seuran toiminnassa tänäkin päivänä. Junioritoiminnan alkuvuosien vetäjinä ansioituivat Jouko Haakana, Jukka Ilonen, Matti Lemola ja Jarmo Valokorpi.
Vuosikymmenen puolivälissä Kouvoilla oli paitsi hyvä, I-divisioonan kärkikastissa pelannut naisjoukkue, myös useita hyvin valmennettuja poikajuniorijoukkueita. Tämä valoi uskoa siihen, että Kouvolan kaltaisesta pikkukaupungistakin voi tulla menestyviä koripallojoukkueita.
Kouvojen 53-vuotisessa historiassa vuotta 1989 voidaan pitää merkittävänä merkkipaaluna. Keväällä miesten edustusjoukkue putosi suomisarjaan, mutta kaikeksi onneksi kakkosjoukkue Korikouvot, jossa silloin pelasivat mm. herrat Sydänmaanlakka ja Toijala, kuten myös hieman kokeneemmat Raunio ja Haakana, nousi karsintojen kautta suomisarjasta II-divariin. Seura sai myös ensimmäiset SM-mitalinsa, kun A-pojat saalistivat pronssia. Samana kesänä Junior Basket Tournament järjestettiin ensimmäistä kertaa Kouvolassa ja Risto Piipari aloitti edustusjoukkueen valmentajana.
Piiparia voidaan pitää jopa tärkeimpänä lenkkinä ajatellen Kouvojen nousua kohti kansallista koripallohuippua. Piiparin tulo Kouvoihin oli pitkälti seuran puheenjohtajana vuosikymmenen lopussa toimineen ex-kotkalaisen, Pentti Ahvenaisen, ansiota.

1990-luku: Menestyksen vuosikymmen

1990-luku tarjosi kouvolalaiselle koripalloilulle melkoisesti tapahtumia ja menestystä. Edustusjoukkue nousi vuonna 1993 mestaruussarjaan ainoastaan kahden I-divisioonakauden jälkeen. Seuraorganisaatiolla oli moisessa vauhdissa perässä pysymistä. Sarjanousu toikin muutoksia mukanaan. Kouvot jaettiin Edustus- ja JunioriKouvoiksi, taloudellisesti itsenäisiksi yksiköiksi. Seura sai oman toimiston ja Kouvolan katukuvassa nähtiin yli kymmenen vuoden tauon jälkeen taas ulkomaalaisvahvistuskin. Myös Kouvot-fanituotteita tuli myyntiin.
Pentti Ahvenaisen jälkeen seuran puheenjohtajaksi valittiin Juhani Pousi, joka piti kentän ulkopuoliset asiat lujassa otteessaan. Taloudelliselta sekä tietysti urheilulliseltakin kannalta Kouvojen SM-sarjataivalta auttoi suuresti joukkueen alusta asti omakseen ottanut kotiyleisö, joka oli alusta lähtien koko sarjan runsaslukuisimpia.
Edustusjoukkueen kuusi SM-sarjakautta, kaksi suomenmestaruutta (1995 & 1999), kaksi SM-hopeaa (1997 & 1998), Suomen Cupin voitto (1998) ja selviytyminen miltei jokaisella kaudella pudotuspeleihin nostivat Kouvot 1990-luvun aikaisissa historiatilastoissa 15. sijalle sekä ToPo:n ja KTP:n rinnalle vuosikymmenen menestyksekkäimpien seurojen joukkoon. Risto Piiparin onnistui tehdä seuran omista junioreista SM-sarjan huippupelaajia.
Kouvojen juniorit menestyivät myös hienosti 1990-luvun kansallisissa sarjoissa ja Kouvolan tyttökoris saatiin lupaavaan kasvuun.

2000-luku:

1990-luvun kaksi SM-titteliä saivat täydennystä jo 2004, kun Kouvot peittosi Namika Lahden SM-finaalisarjassa. Näin yhdeksään vuoteen (1995-2004) mahtui jopa kolme SM-kultaa. Kouvojen taival ylimmällä sarjatasolla jatkui 2004-2005 Sparliigaksi muuttuneessa mestaruussarjassa, jolla se on pelannut yhtäjaksoisesti vuodesta 1993 lähtien.

Edustusjoukkueen monivaiheinen taival

Kaudella 2004-2005 edustusjoukkue jäi niukasti pudotuspelien ulkopuolelle. Yhdeksännen sijan sinetöi runkosarjan viimeisen kierroksen yhden pisteen tappio Joensuun Katajalle, jonka kokoonpanossa pelasi muuan Jyri Lehtonen. Kouvoja valmensi Jouni Grönroos.

2005-2006 pelattiin Korisliigaa. Edustusjoukkuetta valmensi marraskuuhun saakka Anton Mirolybov. Loppukauden valmennuksesta vastasi jälleen Risto Piipari, jolle kausi Kouvojen peräsimessä oli jo yhdeksäs. Jukka Toijalan loistokas peliura päättyi joulukuussa lonkkavaivojen takia, ja hän siirtyi valmennustiimiin. Sijoitus sekä runkosarjassa että lopullisessa taulukossa oli viides, puolivälierissä tuli tappio Namika Lahdelle otteluin 3-1.

Jukka Toijala valmentajana 2006-2010:
Kausi 2006-2007 oli Jukka Toijalan valmentamalle edustusjoukkueelle sekä koko seuralle poikkeuksellisen raskas. Joukkueen takamies Chris Sandy menehtyi marraskuussa liikenneonnettomuudessa. Tämä vaikutti koko joukkueeseen ja seuraavista 21 ottelusta hävittiin 18. Uusia vahvistuksia etsittiin ja vaihdettiin ennätysmäärä. Kauden aikana joukkueessa kävi kaikkiaan 15 ulkomaalaispelaajaa. Lopullinen sijoitus runkosarjassa oli 9.

Edustusjoukkueen kausi 2007-2008 sujui yli odotusten. Runkosarjan 4. sija toi kotiedun puolivärieriin, jossa voitettiin Korihait 3-0. Välierissä kaatui ToPo niinikään 3-0, mutta finaaleissa Honka oli vahvempi otteluvoitoin 3-1. SM-hopea oli edustusjoukkueen historian kolmas.

Kaudella 2008-2009 edustusjoukkueen kokoonpano kotimaisten pelaajien osalta säilyi lähes ennallaan ja ulkomaalaispelaajista Calvin Walls ja Brian Swift olivat Kouvolassa koko kauden. Runkosarjassa sijoitus oli toinen, mutta puolivälierissä kevään kohujoukkue Tampereen Pyrintö pudotti Kouvot jatkosta otteluvoitoin 3-0. Joukkueen lopulliseksi sijoitukseksi jäi 5. sija.

Kaudella 2009-2010 edustusjoukkue uusiutui kotimaisten pelaajien osalta. Pois lähtivät mm. Tuomas Iisalo, Samu Kaaresvirta ja Roope Suonio. Loukkaantumisistakin huolimatta joukkue sijoittui runkosarjassa toiseksi. Puolivälierissä käytiin kova vääntö Joensuun Katajan kanssa, joka voitettiin numeroin 3-2. Välierissä ToPo oli vahvempi 3-1 ja pronssiottelussa kaatui KTP numeroin 86-73. Näin Kouvoille jaettiin edustusjoukkueen ensimmäiset pronssimitalit.

2010-luku:

Jyri Lehtonen valmentajaksi 2010:
Kaudella 2010-2011 nähtiin suuria muutoksia sekä kokoonpanossa että valmennuksessa. Valmentajat Jukka Toijala ja Jarno Mäkelä väistyivät ja pelaajista joukkueen jättivätl Matti Nuutinen, Antti Kanervo, Jukka Kataja ja Pasi Riihelä.
Aikaisemmin kolme kautta UU-Korihaita valmentanut Jyri Lehtonen tuli omasta aloitteestaan toukokuussa Kouvojen päävalmentajaksi. Hän joutui rakentamaan joukkueen pienillä resursseilla. ”Tykkään haasteista. Minulle ei annettu Ferrarin avaimia käteen…”, Jyri totesi. Edustusjoukkueella ei ollut sopimusta yhdenkään pelaajan kanssa ja seuran kaksi edellistä kautta olivat taloudellisesti menneet ennätyksellisen huonosti. Ensin saatiin solmittua kolmen vuoden sopimus Antto Nikkarisen kanssa, ja elokuussa kiinnitettiin Ville Kaunisto, pitkäaikaisen taustavaikuttajan tuella. Muu joukkue koostui nuorista kehityskelpoisista lupauksista. Joukkueen viidestätoista pelaajasta kuusi oli Kouvojen omia kasvatteja ja kymmenen täytti kauden aikana 20 vuotta tai olivat nuorempia. Joukkueen toisena valmentajana aloitti Antti Hurri. Kuudesta ulkomaisesta pelaajasta Durell Vinson ja B.A. Walker pelasivat koko kauden. Runkosarjassa joukkueen sijoitus oli kuudes. Puolivälierissä Joensuun Kataja pudotti Kouvot jatkosta 3-0.

Kauden 2011-2012 poislähtijöihin kuului Ville Kaunisto ja muutama nuori pelaaja. Tilalle harjoitusrinkiin ja kentällekin tulivat omat juniorit Juha Piepponen (17), Alexander Madsen(16) ja Tuomas Hirvonen(15). Ulkomaiset pelaajat Anthony Brown, Josh Gonner ja Antoine Jordan pelasivat koko kauden. Joukkueen sijoitus oli 9.

Kotimaisten pelaajien osalta kauden 2012-2013 joukkue muuttui vain vähän ja Gilberto Clavell sekä Chris Hester pelasivat koko kauden. Runkosarjan sijoitus oli 6., ja puolivälierissä KTP meni jatkoon numeroin 3-0.

Kausi 2013-2014 alkoi yhdeksän ottelun tappioputkella. Kotimaisista pelaajista olivat lähteneet Antto Nikkarinen, Aleksi Akpaso, Atte Perttu ja Samuli Vanttaja. Omista junioreista jatkoivat Hirvonen ja Madsen sekä uusina Teemu Knihtinen ja Niki Ahola. Joukkue vahvistui joulukuussa, kun Ville Kaunisto palasi Kouvolaan. Syksyllä tulleet ulkomaiset pelaajat vaihtuivat vuoden vaihteessa, ja loppukaudella joukkueessa pelasivat Cliff Colimon, Justin Hawkins, Gregg Thondique ja Matt Gibson. Loppukauden 16 ottelusta voitettiin 13 ja runkosarjan sijoitus oli 7. Puolivälierissä Loimaan Bisons oli vahvempi 3-1.

2014-2015
Joulukuussa 2015 Kouvot juhli 50-vuotista taipalettaan. Sami Pousi valittiin kauden päätteeksi seuran uudeksi puheenjohtajaksi. Kouvot-turnauksella oli vahva vuosi ja Kouvottaret nousi I divisioonaan. Kouvojen kausi päättyi puolivälierätappioon Loimaan Bisonsille 0-3, ja sijoitus kauden Korisliigassa oli viides.

2015-2016
Kouvot lähti maltillisesti uuteen kauteen syksyllä 2015. Puheenjohtaja Sami Pousi odotti toiminnan vakiinnuttamista ilman suuria haaveita. Keväällä seurassa juhlittiin miesten Suomen mestaruutta ja Kouvottarien nousua vain vuoden mittaisen divarivaiheen jälkeen Naisten Korisliigaan!

Kouvot oli selkä seinää vasten puolivälierissä Salon Vilpasta vastaan. Viidennen pelin huikea loppukiri ja jenkkivahvistus ”DJ” Richardsonin käsittämätön show sekä Ilari Seppälän viileä voittokori nostivat kuitenkin Kouvot voittoon tyrmistyneistä salolaisista. Edessä oli ensin välieräsarja BC Nokiaa (4-2) ja lopulta finaalisarja edelliskauden mestaria, Tampereen Pyrintöä vastaan.

Pyrintö pystyi 0-2 tilanteessa ryöstämään pisteet Kouvolan jäähallista, mutta jo seuraavana päivänä Kouvot otti revanssin Tampereella selvin numeroin 72-56. Viimeisessä finaalissa Kouvot ei enää antanut Pyrinnölle mitään mahdollisuuksia, ja kapteeni Ville Kauniston loppusekuntien kori sinetöi kotijoukkueelle sata pistettä sekä yli kolmetuhatpäisen kotiyleisön odottaman neljännen suomenmestaruuden Kouvolaan.

2016-2017
Pieti Poikola otti Kouvot komentoonsa, kun Jyri Lehtonen vetäytyi mestaruusjuhlien jälkeen välivuoden viettoon. Poikolan apuvalmentajina jatkoivat tutut nimet, Antti Hurri sekä Juho Kailio. Kouvojen kausi oli kuoppainen, jenkkivahvistuksia jouduttiin vaihtamaan useampaan otteeseen ja loukkaantumiset piinasivat joukkuetta läpi kauden. Isoimmat menetykset jo syksyn puolella olivat kapteeni Ville Kaunisto sekä toinen iso mies, Miikka Luosmaa. Luosmaa palasi kevään puolella kokoonpanoon, Kaunistolta sen sijaan meni koko kausi pilalle. Amerikkalaispelaajista playoffeissa pelasivat luotettava Mike Cuffee, vauhdinpitäjä Raheem Appleby, Rakeem Buckles sekä James Sinclair. Kovilla pisteillä kauden aloittanut Steven Peldger joutui jättämään joukkueen puolivälieräsarjan alkaessa, Pledgerin dopingnäyte oli positiivinen pelaajan jätettyä ilmoittamatta säännöllisesti käyttämästään lääkehoidosta. Nuoret tähdet, Tuomas Hirvonen ja Arttu Saarijärvi, saivat paljon peliaikaa ja vakuuttivat kauden lopuksi jopa maajoukkuevalitsijat. Susijengin harjoitteluringissä koti EM-kisojen alla pelasivat Kaunisto, Hirvonen ja Saarijärvi sekä Prahassa kautensa pelannut mestaruuskevään 2016 sankari, Alexander Madsen.

Kouvot pelasi yhden kauden kotiotteluistaan Espoon Metro Areenalla, Seagulls kaatui jännittävässä maaliskuun ottelussa kauden ennätyskotiyleisön (2193) edessä. Puolivälierissä Seagulls oli puolestaan vahvempi (3-1) ja Kouvot sijoittui kauden päättyessä kuudenneksi.

Myös Kouvottaret päätyi ensimmäisellä Korisliigakaudellaan kuudennelle sijalle. Puolivälierissä Espoo United oli niukasti vahvempi kaikissa kolmessa pelissä, mutta sarjanousija jätti itsestään erittäin positiivisen ja taistelevan maun. Mika Hartosen ja Harri Mannosen johdolla pystyttiin kaikki vastustajia pitämään ahtaalla ja voittamaankin. Runkosarjan päätöspeli Vimpelissä oli kova osoitus joukkueen venymiskyvystä, pudotuspelipaikan vieminen pohjanmaalaisten nenän edestä jätti Vimpeliin varmasti paljon hampaankoloon. Jenkkipelaajista etenkin Jackie Luna-Castro pelasi itsensä kouvolalaisen korispalloyleisön sydämiin, kapteeni Kaisa Lindin johdolla kotimaiset pelaajat paikkasivat kauden mittaan sattuneita loukkaantumisia hyvällä asenteella.

Kari Kurrosen valmennuksessa ja Antti Immosen hyvässä hoidossa pelanneen Korikouvojen kausi Divisioona1B:ssä oli menestys. Pudotuspeleihin itsensä taistellut joukkue nousi lopulta Divisioona1A:n kaudeksi 2017-2018, Kouvoissa päädyttiin vahvistamaan kehitysjoukkuerakennetta entisestään nuorten lahjakkaiden pelaajien houkuttelemiseksi kaupunkiin.

Kouvot-turnaus vietti 25. juhlavuottaan ja Urheilukapupungin parketeilla nähtiin kaikkiaan 147 joukkuetta. Onnistuneen turnauksen järjestelyistä päävastuun kantoi Antti Immonen.

Syksyllä 2016 seuran toiminnanjohtajan tehtävässä aloitti Eero Lehtinen.

Kouvot valmistautuu syksyllä 2017 jo 25:nteen peräkkäiseen kauteensa korkeimmalla sarjatasolla. Kaikkiaan 24 kauden aikana on pelattu 1047 ottelua, joista on voitettu 581 ja hävitty 466. Kouvottarilla on puolestaan edessään toinen kausi pääsarjatasolla ensimmäisen Korisliiga-kauden voittoprosentin ollessa 43,3%.

Juniorit ja harrastepelaajat

Edustusjoukkueen lisäksi myös juniorit osallistuvat kilpailutoimintaan valtakunnallisissa ja alueellisissa sarjoissa. Pelaajien lisäksi joukkueiden toimintaan osallistuu heidän vanhempiaan ja talkoolaisia. Junioreiden sarjamaksuista ja SM-tasolla pelaavien joukkueiden matkakorvauksista huolehtii seura junioriturnauksen tuotolla. Kausien 2004-2014 aikana A-, B- ja C-pojista on SM-tasolla pelannut 8 joukkuetta ja alemmilla sarjatasoilla 11 joukkuetta. Saman ikäisistä tytöistä on 9 pelannut SM-tasolla ja 3 alemmilla sarjatasoilla. Kaudella 2004-2005 seuran 22-vuotiaat pelasivat SM-tasolla. Merkittävimmät saavutukset ovat olleet A-poikien vuonna 2013 saavuttama hopea ja keväällä 2014 seurahistorian ensimmäinen A-poikien Suomen mestaruus.

Tämän lisäksi aktiivisia ovat mini- ja mikropojat ja -tytöt sekä Napero- ja Taaperokerholaiset, joille kaikille on usean vuoden aikana järjestetty toimintaa Kouvolassa, Kuusankoskella, Valkealassa ja Elimäellä.

Seuralla on ollut myös reservijoukkueita ja naisjoukkueita, jotka ovat osallistuneet sarjatoimintaan. Näitä on ollut kaikkiaan 19, joista mm. Korikouvot pelasi aikanaan kotiottelunsa Kuusankoskella.

Kaudella 2010-2011 Harmaa Karhut joukkue osallistui miesten 35-vuotiaiden SM-sarjaan voittaen pronssia. Harrastustoimintaan on kiinnitetty huomiota viime vuosien aikana ja järjestetty useassa ryhmässä toimintaa koripallon parissa. Näissä aikuisten ja nuorten ryhmissä on vuosittain ollut noin 100 aktiivista harrastajaa.

Uskolliset tukijat, yleisö, jäsenistö ja talkoolaiset

Uskolliset tukijat, katsojat, jäsenet ja talkoolaiset ovat seuran toiminnan kannalta keskeisen tärkeässä roolissa. Katsojien, tukijoiden ja talkoolaisten joukossa on monivuotisia uskollisia tekijöitä, joiden tuella seura on selvinnyt monista vaikeistakin tilanteista. Kasvavan toiminnan ja paisuvien budjettien kattaminen varainhankinnalla on jatkuvasti vaativampi tehtävä ja seuran pienen operatiivisen tiimin takana ahkeroikin iso joukko luottamushenkilöstöä, jotka uhraavat monia iltoja seuran hyväksi. Juniorijoukkueiden toiminta perustuu yksinomaan ahkerien ja aikaansaavien vanhempien ja vapaaehtoistyöntekijöiden panokseen.

Seuran jäsenmäärä on kasvanut 713:een ja lisenssipelaajia oli keväällä 2017 472.

Mainitut ja mainitsematta jätetyt

Lokakuussa 2012 nostettiin Mansikka-ahon hallin katonrajaan seuran mestaruusviirit sekä jo jäädytettyjen Mikko Sydänmaanlakan ja Jukka Toijalan paitojen lisäksi mestarivalmentaja Risto Piiparin paita. Lisäksi Kouvot kunnioitti kunniapuheenjohtajaansa Juhani Pousia.
On tietysti monia muitakin, joiden panos on ollut merkittävä. Heitä ovat kaikkien näiden vuosikymmenten aikana ilman palkkaa työskennelleet seuran puheenjohtajat ja johtokunnan jäsenet. Monet entiset edustusjoukkueen pelaajat, jotka ovat jääneet pysyvästi paikkakunnalle ja siten vaikuttavat taustalla. Myös monella lajin valmentajalla on juurensa Kouvoissa ja Kouvolassa. Heitä löytyy useampikin sekä miesten että naisten korisliigavalmentajista. Mestaruuteen saakka joukkueensa ovat valmentaneet Pieti Poikola ja Mika Haakana, Jukka Toijala on mukana Susijengin valmennusportaassa ja valmentaa myös Steaeau Bukarestin joukkuetta. Nämä ja monet mainitsematta jääneet nimet kertovat siitä upeasta koripallokulttuurista, jota Kouvot on rakentanut ja vahvistanut jo yli 50 vuotta.

Moniulotteista toimintaa

Kouvojen toiminnan ulospäin näkyvin osa on perinteisesti ollut miesten edustusjoukkue. Nyt suosiotaan on kasvattunut myös Naisten Korisliigassa toista kauttaan aloittava Kouvottaret. Kun kauden 2017/18 kattaus täydentyy vielä Divisioona1A:n Korikouvoilla, Kouvolan korisfaneilla on melkoinen kattaus odottamassa. Mutta laajasta edustusjoukkuetoiminnasta huolimatta huomattava osa seuran tekemisestä sijoittuu muille alueille. Valmennetaan junioripelaajia ja joukkueita, järjestetään leirejä, tapahtumia ja turnauksia, osallistutaan talkoisiin, pyöritetään harrastetoimintaa, jaetaan tietoa omalle jäsenistölle, huolehditaan seuran ulkoisesta tiedotuksesta, hoidetaan seuran talousasioita, logistiikkaa, yrityskumppanisuhteita ja Urheilukaupunki-yhteistyötä. Ilman tätä usein ulospäin näkymätöntä loputonta työtä ei Kouvojen edustusjoukkueetkaan pelaisi korkeimmilla sarjatasoilla.

KOUVOT RY 1964 – 2014
PITKÄAIKAISIMMAT PUHEENJOHTAJAT
10 vuotta Keijo Timberg 1973 – 1983, Juhani Pousi 1992 – 1998, 2005 – 2008

9 vuotta Jouni Kaikko 1964 – 1973

6 vuotta Pentti Ahvenainen 1983 – 1985, 1989-1991

VUOSINA 2005 – 2014 PALKITUT KOUVOJEN EDUSTUSJOUKKUEEN PELAAJAT JA VALMENTAJAT
Vuoden paras pelaaja
Ville Kaunisto 2010-2011

SM-finaalien MVP
DJ Richardson 2015-2016

Vuoden ulkomaalaispelaaja
Corey Smith 2007-2008
DJ Richardson 2015-2016
Ajene Moye 2009-2010

Vuoden paras 6. pelaaja
Roope Suonio 2007-2008
Roope Suonio 2008-2009

Vuoden tulokas
Antti Kanervo 2008-2009

Vuoden valmentaja
Jukka Toijala 2007-2008
Jyri Lehtonen 2015-2016

Fair play -palkinto
Kouvot 2007-2008, 2012-2013, 2015-2015, 2016-2017